Opetussuunnitelma, arviointi ja koulutuksen kehittäminen

  Eri opetussuunnitelmasuuntaukset vastaavat erilaisiin yhteiskunnan arvoihin ja kasvatusihanteisiin (Schiro, 2013). Yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat näihin. Teknologian kehitys, ilmastonmuutos, väestörakenteen muutokset, työelämän muutokset ja monet muut tekijät vaikuttavat yhteiskuntaan ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Saari ja Harni (2019) kirjoittavat yhteiskunnan muutosten vaikuttavan myös ajatukseen siitä, että koulunkin on muututtava. Vaikuttaminen on kuitenkin molemminpuolista, ja siihen mitä kouluissa opetetaan, haluaa vaikuttaa monet tahot. Opetusalan lisäksi muun muassa poliitikot ja eri tasojen päättäjät sekä elinkeinoelämä ovat tahoja, jotka ovat halukkaita vaikuttamaan opetuksen sisältöön. Muutosta kouluissa ja opetuksessa on selkeintä lähteä toteuttamaan opetussuunnitelmatyön avulla, jota voi ohjata erilaiset opetussuunnitelmaideologiat (Schiro, 2013). Yksilöllisen kasvun ideologiassa tarkoituksena on keskittyä oppijan...

Oppimista arvioitaessa olennaisinta on arvioinnin ja tässä tilanteessa palautteen laatu sekä vaikuttavuu s. Positiiviseen tai negatiiviseen palautteeseen erittelevää palautetta ei nähdä laadukkaana osana arviointi a. Sen sijaan kehittävää ja oppimiselle edukasta palautemalli a kuvataan vahvuuslähtöiseks i, ohjaavaksi ja feed forward -henkiseksi. (Luostarinen & Nieminen, 2019.) Feedforward -henkisyyteen voidaan yhdistää Hattien ja Timperleyn (2007) tehokkaan palautteen malli. Tehokkaan palautteen malli sisältää ajatuksen tämänhetkisen osaamisen ja tavoitteen välisen kuilun kaventamisesta palautteen avulla. Tällaisen palautteen tulisi vastat a kysymyksiin : “Mikä on toiminnan tavoit e ?” “ Kuinka tavoitteiden saavuttaminen edistyy tällä hetkellä? ” “ Mitä tulisi tehdä seuraavaksi?”. (Kankainen, 2020.)   Palaute au ttaa menneen oppimisprosessin ymmärtämis essä , ja e distää sen myötä oman oppimisen kehitt ä mistä ja tavoitteen saavuttamista. Vahvuuksiin keskittyvä pala...