Tekstit

Opetussuunnitelman kehityssuunnat – opetusta elämää varten

  Eri opetussuunnitelmasuuntaukset vastaavat erilaisiin yhteiskunnan arvoihin ja kasvatusihanteisiin (Schiro, 2013). Yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat näihin. Teknologian kehitys, ilmastonmuutos, väestörakenteen muutokset, työelämän muutokset ja monet muut tekijät vaikuttavat yhteiskuntaan ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Saari ja Harni (2019) kirjoittavat yhteiskunnan muutosten vaikuttavan myös ajatukseen siitä, että koulunkin on muututtava. Vaikuttaminen on kuitenkin molemminpuolista, ja siihen mitä kouluissa opetetaan, haluaa vaikuttaa monet tahot. Opetusalan lisäksi muun muassa poliitikot ja eri tasojen päättäjät sekä elinkeinoelämä ovat tahoja, jotka ovat halukkaita vaikuttamaan opetuksen sisältöön. Muutosta kouluissa ja opetuksessa on selkeintä lähteä toteuttamaan opetussuunnitelmatyön avulla, jota voi ohjata erilaiset opetussuunnitelmaideologiat (Schiro, 2013). Yksilöllisen kasvun ideologiassa tarkoituksena on keskittyä oppijan...

Oppiminen vaatii palautetta – mutta minkälaista?

Oppimista arvioitaessa olennaisinta on arvioinnin ja tässä tilanteessa palautteen laatu sekä vaikuttavuu s. Positiiviseen tai negatiiviseen palautteeseen erittelevää palautetta ei nähdä laadukkaana osana arviointi a. Sen sijaan kehittävää ja oppimiselle edukasta palautemalli a kuvataan vahvuuslähtöiseks i, ohjaavaksi ja feed forward -henkiseksi. (Luostarinen & Nieminen, 2019.) Feedforward -henkisyyteen voidaan yhdistää Hattien ja Timperleyn (2007) tehokkaan palautteen malli. Tehokkaan palautteen malli sisältää ajatuksen tämänhetkisen osaamisen ja tavoitteen välisen kuilun kaventamisesta palautteen avulla. Tällaisen palautteen tulisi vastat a kysymyksiin : “Mikä on toiminnan tavoit e ?” “ Kuinka tavoitteiden saavuttaminen edistyy tällä hetkellä? ” “ Mitä tulisi tehdä seuraavaksi?”. (Kankainen, 2020.)   Palaute au ttaa menneen oppimisprosessin ymmärtämis essä , ja e distää sen myötä oman oppimisen kehitt ä mistä ja tavoitteen saavuttamista. Vahvuuksiin keskittyvä pala...

Voiko opettajilla olla liikaa autonomiaa?

  Neljännellä luentokerrallamme saimme luentovierailijaksemme   professori Mariana Alveksen Lissabonin yliopistosta, joka luennoi meille Portugalin koulutusjärjestelmästä. Teimme luennolla myös ryhmätehtävän, jonka tarkoituksena oli kertoa Alvekselle Suomen koulutusjärjestelmästä. Aiheet arvottiin ja meidän ryhmämme sai tehtäväkseen kerätä tietoa opettajien autonomiasta sekä yhteistyöstä. Tehtävää tehdessämme opimme, että autonomia voidaan nähdä myös riskinä ja onkin epäilty, että Suomen opettajilla olisi liikaa autonomiaa (Heikkinen, 2018). Meidän ryhmämme ei ole samaa mieltä näiden väitteiden kanssa ja päätimme etsiä lisää tietoa opettajien autonomian todellisesta luonteesta.   Konkreettisin esimerkki opettajien autonomian toimivuudesta ovat erilaiset tilastot. Suomi ja Suomen opettajat tunnetaan maailman parhaina (Heikkinen, 2018) ja tämä heijastuu esimerkiksi PISA-tuloksissa, joissa Suomi on maailman parhaimmistoa. Selvästikään opettajien autonomia ei huononna ai...

Hoitotyön- ja lääketieteen opettajien välinen kollegiaalinen työkulttuuri kehittämässä opetussuunnitelmaa - onko sitä?

Sairaala on työympäristö nä täynnä hierarkkisia käytäntöjä, vaikka työssä onnistuminen perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön. Tehyn ( Mäkinen 2023) kyselyn mukaan etenkin hoitajat kokevat heidän ja lääkärien välisen hierarkian vahvaksi. On selvää, että potilaita hoitaessa vallitsee tietty työnjako hoitajan ja lääkärin kesken , mutta t ämän ei kuitenkaan tarvitse näkyä hoitotilanteiden ulkopuolella. To isaalta sairaalamaailman hierark ia on varmasti keventynyt viime vuosikymmeninä ja Tehyn kyselyn (Mäkinen 2023) mukaan etenkin nuorten lääkärien käyttäytyminen hoitajia kohtaan on useimmiten asiallista.     Lääkäreille kyllä löytyy kollegiaalisuusohjeet ( L ääkäriliitto 2020).  Ammattiryhmien välisestä kunnioituksesta taas ei sanota sanaakaan. Ei näillä ohjeilla hierarkian rakenteiden ruuvit löysty. Tähän asiaan ottaa osuvasti kantaa myös Lääk äri Saku Pelttari (2017) lääkärilehden kirjoituksessaan. Kirjoituksen otsikko kiteyttää ydinsanoman hyvin : “Kolleg...