Miksi opettajat eivät käytä opetussuunnitelmaa?

Luennolla 4.9 käsittelimme muun muassa opetussuunnitelman monimutkaisuutta ja sen erilaisia tasoja sekä käytännön ottamisen haasteita. Opetussuunnitelmaa käsitellessä on tärkeä ymmärtää sen luonne hallinnollisena ja pedagogisena asiakirjana sekä osata suhtautua kriittisesti sen tuottamiin keskusteluihin. Opetussuunnitelma on kaikkeudessaan laaja teksti, mutta ammattilaisen tulisi siitä huolimatta ymmärtää sen luonne ja pystyä pysähtyä miettimään, miten se ohjaa yksilöllisiä valintoja, ja kuinka sitä tulisi hyödyntää laadukkaan opetuksen takaamiseksi (Korhonen, 2023).  

Opetussuunnitelmaa voidaan tutkia monenlaisista näkökulmista, mikä auttaakin ihmisiä ymmärtämään ja tulkitsemaan sitä. Se pystytään karkeasti jakamaan kirjoitettuun, tulkittuun sekä elettyyn opetussuunnitelmaan. Kirjoitettu opetussuunnitelma on opetuksessa sovellettava suunnitelma, johon on kirjattu ylös opetuksen kannalta tärkeitä sisältöjä ja tavoitteita. Tulkittu opetussuunnitelma on yhteisöjen ja yksilöiden tapa lukea opetussuunnitelmaa ja sen kautta voi pohtia, miten suunnitelma näkyy opetuksessa ja miten se vaikuttaa opettajan ajatteluun. Eletty opintosuunnitelma tarkoittaa taas todellista opetusprosessia ja sitä millaisena opetus toteutuu sekä mitä ja miten opettaja opettaa ja kuinka opiskelijat oppivat siitä (Korhonen, 2023).   

Luennon lopuksi pohdimmekin, että miten me olemme itse kokeneet opetussuunnitelman opetuksessa ja miten se on heijastunut opetettavaan asiaan. Kokemuksiemme mukaan monilla opettajilla on opetuksessaan “omat sävelet” ja esimerkiksi pitkään alalla olleet opettajat saattavat käyttää helposti samoja opetuskeinoja koko uransa läpi. Varmasti kyseiset opetuskeinot ovat monessa tilanteessa todettu toimiviksi, mutta herääkin kysymys siitä, että jos opetussuunnitelma muuttuu, niin miten se ei näy muutoksena opetuksessa lainkaan. Muuttumattoman opetustyylin seurauksena, opetussuunnitelmassa opetukselle annetut tavoitteet jäävät hyvin todennäköisesti suorittamatta. Jos opetussuunnitelma on niin laaja ja merkityksellinen oppimisen kannalta, jonka lisäksi sen luomiseen käytetään paljon resursseja, niin miksi kuitenkin niin moni opettaja ei käytä sitä opetuksessaan?  

Opetussuunnitelmaa uudistetaan perusopetuksessa noin kymmenen vuoden sykleissä, minkä lisäksi joihinkin epäkohtiin puututaan uudistuksien välissä. Suomalaisen opetussuunnitelman muutoksiin vaikuttavat tehdyt arviot ja tutkimuksien tulokset, joita on seurattu aktiivisesti muutoksien välissä. Opetushallitus korostaa opetussuunnitelman luomisprosessin avoimuutta ja pyrkivät saamaan siihen mukaan mahdollisimman paljon opettajia, oppilaiden huoltajia sekä yhteistyökumppaneita. Heidän osallistumistaan pidetään merkityksellisenä, sillä taustalla on ajatus siitä, että opetussuunnitelman valmisteluun osallistuminen edesauttaisi ymmärtämään ja sitoutumaan toimijat siihen. Uudistuksen tavoitteena on aina ollut opetuksen ja oppimisen muutos (Autio, Hakala & Kujala, 2019, s. 223).  

Opetushallituksen keino sitouttaa opettajat opetussuunnitelmaan suunnittelun osallistumisen kautta on toivottavasti hyvä edistysaskel motivoida noudattamaan sitä entistä paremmin. Opettajat ovat helposti sitä mieltä, että kun asiaa on liikaa ja OPS:issa yritetään tuoda kaikki asiat esille, käy helposti niin ettei tehdä valintoja. Monet opettajat toivoisivatkin, että opetussuunnitelmassa selitettäisiin nykyistä selkeämmin, mitä määräyksiä kaikkien opettajien tulisi noudattaa ja suunnitelmasta supistettaisiin esimerkiksi päättöarvioinnin laajaa kriteeristöä (Tikkanen, 2022). Suomessa on myös siirrytty pikkuhiljaa kohti curriculum tyylistä opetussuunnitelmaa, missä pyritään painottamaan kokonaisuuksia ennemmin kuin yksittäisiä oppiaineita. Tämä tukee myös tätä opettajien kokemaa tietotulvaa ja selkeyttää opetussuunnitelman rakennetta.   

  

Lähteet:   

Autio, T., Hakala, L.& Kujala, T. (2019) Siirtymiä ja ajanmerkkejä koulutuksessa. Tampere: Tampere University Press.   

Korhonen, V. (4.9.2023). Opetussuunnitelman ja arvioinnin monet merkitykset [Power-Point-esitys]. Kasvatustieteiden tiedekunta. Tampereen yliopisto.  

Tikkanen, T. (2022). Opettaja-lehti: Miten ops kirkastuu opetukseksi. Haettu osoitteesta https://www.opettaja.fi/tyossa/miten-ops-kirkastuu-opetukseksi/